Juuri nyt

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Ilmastoaktivismi on saanut uudet kasvot. Liikkeen kansainväliseksi keulakuvaksi on nostettu ruotsalainen Greta Thunberg. Kuusitoistavuotiaan Thunbergin aloittama ilmastolakko on levinnyt jo ympäri Eurooppaa. Tänään 15.3. nuorten ilmastoliike järjestää kansainvälisen mielenilmauksen.

Thunberg on saanut teoillaan valtavasti näkyvyyttä. Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski pohti hiljattain “vakavakasvoista lasta” ja hänen “murrosikäiselle tyypillistä” mustavalkoisuuttaan.

Ihmettelin kolumnin luettuani Twitterissä, miksei Thunbergin politiikkavaatimuksia käsitellä. Vaikka hänestä kirjoitetaan paljon, jutut käsittelevät esimerkiksi Thunbergin puhetapaa tai ikää. Juuri hänen vaatimuksensa ovat tärkeitä. Saska Saarikoski oli toista mieltä. Hän vastasi minulle, että ne eivät ole kiinnostavia.

Riippumatta siitä, millä puolella oltiin, keskusteltiin Gretasta – ei ilmastokriisistä.

Keskustelu kuohui, ja kaikilla tuntui olevan mielipide Gretasta. Jotkut kritisoivat Saarikosken tapaa analysoida Thunbergiä asperger-diagnoosinsa kautta. Toisten mielestä ruotsalaislasta käytetään kyynisesti politiikan pelinappulana. Loput kehuivat, kuinka hienoa on, että nuori Thunberg valaa toivoa tulevaisuuteen.

Riippumatta siitä, millä puolella oltiin, keskusteltiin Gretasta – ei ilmastokriisistä. Tämä on yksi sankarimyyttien ongelmista. Thunberg on sanonut, ettei pidä siitä, kun toistellaan ääneen, kuinka rohkea Greta on ja kuinka nuoret herättävät toivoa. Samalla käännetään katse pois ilmastokriisistä ja omasta vastuusta.

Lopetetaan siis keskustelu Thunbergistä ja keskitytään itse asiaan: yhteiskuntajärjestystä uhkaavaan ilmastokatastrofiin. Siitä Thunbergillä on painavaa sanottavaa.

Maailma on reilun vuosikymmenen päässä peruuttamattomista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Voimme ennaltaehkäistä silmitöntä tuhoa, kun lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raportissa todetaan, että päästöjä on leikattava globaalisti 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2010 tasosta). Vuonna 2050 nettopäästöjen on oltava nollassa.

Thunberg painottaa, että sopimusta ei synny, jos päästöhistoriaa ei huomioida. Ilmastonmuutos on pääosin rikkaiden aiheuttamaa, on kyse yksilöistä, yrityksistä tai valtioista. Toimet eivät voi kohdistua suhteettomasti köyhiin. Varakkailla on kyky ja moraalinen velvollisuus vähentää eniten.

Suomalaisista reilu enemmistö kannattaa päästöjen vähentämistä riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Köyhien maiden kuuluu saada päästöoikeuksia, jotta he saavat tiet, sairaalat, koulutuksen ja puhtaan veden. Samalla ne kehittävät kyvyn toteuttaa hallitut päästövähennykset hieman myöhemmin.

Euroopan unioni on luvannut vähentää päästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta). Thunberg on todennut ilmastopaneeliin vedoten, että se ei riitä. Tavoite on lähes kaksinkertaistettava 80 prosenttiin, jotta Pariisin sopimuksen lupaukset saadaan pidettyä.

Thunberg pitää kaikkien puolueiden lupauksia liian varovaisina. Suomessa vastuullisimmat ilmasto-ohjelmat löytyvät Vihreiltä ja Vasemmistoliitolta. Eduskuntapuolueiden yhteinen linjaus on, että EU:n tasolla ajetaan 55% vähennystä. Ja nämäkin ovat vasta lupauksia, joten aktivismia todella tarvitaan.

Suomalaisista reilu enemmistö kannattaa päästöjen vähentämistä riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Vastuuta ilmastopolitiikan suunnasta ei voi jättää vain lakkoilevien koululaisten harteille. Meidän aikuisten on tehtävä paljon enemmän.

Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus, mutta aikuisten on kannettava aikuisten vastuu.

Kaiken “Nuorissa on toivo” -puheen keskellä on ymmärrettävä, kuinka paljon aikuiset voivat saada muutosta aikaan. Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus, mutta aikuisten on kannettava aikuisten vastuu. Yleislakko muuttaisi ilmastopolitiikkaa nopeasti.

Ilmastokriisi on järjestelmän tuote. Viimeiset kaksi vuosisataa on eletty velaksi, sillä ympäristöhaittojen hinta on ollut nolla euroa. Aivan kuin luonto ja ilmakehä kykenisivät käsittelemään kaikki jätteet ja päästöt, mitä kulutusyhteiskunta tuottaa. Ilmastokriisin pysäyttämisellä rakennetaan samalla parempi talous.

Thunbergin viesti on selvä. “Kolmenkymmenen vuoden ajan on kaupiteltu positiivista ajattelua ja pidetty kannustuspuheita. Olen pahoillani, mutta se ei vain toimi. Jos se toimisi, päästöt olisivat jo laskeneet. On totta, että tarvitsemme toivoa. Tietysti sitä tarvitaan. Mutta on yksi asia, jota tarvitsemme vielä enemmän. Ja se on toiminta. Kun alamme toimia, toivoa on kaikkialla ympärillämme.”

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella klo 16.00 asti.

Lue myös

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 16, ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – vastaehdokkaana muun muassa Donald Trump

Koululaiset lähtivät kamppailemaan ilmaston puolesta – Yle seuraa ilmastomarsseja TV1:ssä ja Areenassa kello 11 alkaen

Ilmastolakko ainakin 27 kunnassa tänään – Lapset saivat opettajan kulkemaan bussilla kouluun: "Jos tulostan paperia, tulee heti sanomista"

Lähde: Yle

Leave a Comment

error: Content is protected !!